Uusi keittiön pöytäliina. Kuinka piristävää. Olen aina inhonnut vastuukeja, vaikkakin sellainen lapsuuden kodissanikin aina oli. Kaupoissa olevat nykyiset ovat olleet mielestäni niin kammotuksia etten ole voinut edes kuvitella hankkivani. Edes yksiväristä vahakangasta en ole tavannut paitsi kirkkaissa perusväreissä.
Meillä nyt kävi kuitenkin niin että auttamattomasti tarvetta tuli vastuukille. Alunperin homma lähti siitä kun saimme käytettynä sukulaisen tuttavaperheeltä perus koivuisen pöydän ja tuolit kun muutimme yötyöläisen kanssa yhteen vuonna nakki ja jeesus. Silloin ilman lapsia, ei pöytää tullut kuitenkaan käytettyä kuin tavaranlaskupaikkana. Ritarin saavuttua pöytä pääsi tarkoituksenomaisempaan käyttöön ja otti paljon osumaa niin kissojen kynsistä kuin lukuisista maitomeristä ja lusikkarummutus harjoituksista.
Noin vuosi sitten päätettiin hommata uusi ruokapöytä. Ok, sen vanhan olisi voinut lakata tms., mutta haluttiin kuitenkin jo vaihteluakin.
Minäpä tietenkin aloin haaveilemaan Rautavaaran Pirkka pöydästä. Onneksi ovat sen verran hinnoissa ettei ihan heti tullut hankittua. Tuo jälkikasvu ja eläimet kun sen kuitenkin laittaisivat uuteen uskoon.
Myönnyin sitten hankkimaan ihan halpis pöydän Hobby hallista. Mikä osoittautuikin hyväksi suunnitelmaksi. Lopputulos nimittäin vuoden jälkeen on kaamea. Toki se on ärsyttävä. Se on niin kevyt että lapset siirtävät mieluummin sitä kuin tripp trappiaan noustessaan pöytään tai pöydästä.
No nyt se on jo yhtä huonossa kunnossa kuin edeltäjänsä. Neiti on rummuttanut siitä pinnan rikki ja se on täynnä kauniita taiteiluja tussikynillä.
Toisaalta mietin että se on omalla tavallaan kiva noinkin. Ainakin elämä näkyy ja kertoo että meillä on pieniä taiteilijoita. Mutta silti olisi kiva joskus nähdä myös siisti pöytä.
Sattuipa torista sitten löytymään Marimekon tummansininen Lintukotonen vastuuki kohtuu hintaan. Juuri sopiva pala, kivassa värissä ja vielä käyttämätön. Siinä se nyt koristaa meidän keittiötä. Hermojen säästämiseksi se on vielä nidottava pöytään kiinni kylläkin.
ps. Joo meillä on kyllä käytössä piirustusalustat ja askarteluvastuuki, mutta taide ei katso rajoja... Eihän :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi klik klik