Päätinpä alkaa bloggaamaan. Lähinnä varmaan sen takia, että itsekin näkisin tämän arjen keskeltä niitä hyviä ja ihania, voimaannuttavia juttuja. Siis arki pikkuvauvan, tulisen temperamentin omaavan kolmevuotiaan pikkuritarin ja yötyöläisen kanssa voi joskus viedä uskon ja hohdon arjesta. Itse muiden blogeja lukiessani huomaan, että arki ja lapset on kuitenkin ne tärkeimmät asiat mitä tällä hetkellä elämässäni on.
Siis pidemmittä puheitta tämän päivän kohokohtiin kuului ehdottomasti päiväkotitädin kertoma kommentti ystävänpäiväkortti askartelusta: pikku ritari oli sanonut kortin olevan äidile ja isille. Ja siskolle. Lisäksi minua odotti päiväkodilla ihana mutavelli ystävänpäiväkakku missä oli paljon pippuria sisällä. ehkäpä mietin näitä yöllä, kun vahdin haukanlailla pikkuneidin hengitystä (ensimmäinen keuhkoputkentulehdus ja panikoiva äiti).
Tässä vielä arvon kisuilta ystävänpäivätoivotukset!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi klik klik